Olen aiemmin käyttänyt kirjoituksissani paljon sellaisia sanoja kuin johdatus ja tarkoitus. Jatkan asiasta oikealla nimellä, joka kohtaa paremmin maailmankuvani – kaikkeuden Luoja.  Jumalamme on luonut kaikenlaisia olentoja, myös meidät ihmiset. Hän on johdatuksen taustavoima ja elämän rakentaja. Olemme Hänen lapsiaan ja rakkaitaan. Jokaisella meistä on oma erityinen rakkaudellinen tehtävämme, mutta meillä on myös vapaa tahto olla suorittamatta sitä niin halutessamme.

Siksi valon ja pimeyden polariteetit esiintyvät vahvoina. Meille on annettu ja annetaan joka päivä valintoja, jotka siirtävät meitä lähemmäs jompaa kumpaa tietä. Puhutaan yksinkertaistettuna siitä, haluatko elää itsellesi ja palvella omaa etuasi, vai oletko kallistunut muiden palvelemiselle. Oletko valmis antamaan omastasi, jotta muilla olisi enemmän? Kykenetkö olemaan tuomitsematta muita?

Mikäli koet vaikeita negatiivisia tunteita, ne voivat olla lähtöisin itsestäsi tai sinusta ulkopuolella vaikuttavista pimeyden voimista. Jälkimmäisen osalta puhutaan siis demonisista vaikutteista, jotka toimivat esimerkiksi valheen, ahneuden, riettauden ja addiktioiden henkinä. Olipa kyse sisimpäsi traumoista tai erillisistä demoneista, jokaisessa tapauksessa niiden aiheuttamat tunteet ovat tässä hetkessä tarpeellisia. Ne osoittavat sinulle kohtia, joihin tulisi keskittyä. Siis niitä solmuja, joita Luoja haluaa sinun selvittävän itsellesi. Kyse on kasvusta – kun avaat yhtenäisestä köydestä solmun, köysi yltää pidemmälle. 

Jotkut ihmiset, jotka uskovat henkimaailman olemassaoloon, selittävät huonoja valintojaan demonien vaikutuksella. “Minussa on valheen henki, en pääse siitä eroon, joten jatkan valehtelua. En voi itse tehdä asialle mitään.” Pahimmassa tapauksessa syy käännetään Jumalan niskoille ja ihmetellään, kun avunpyyntöihin ja rukouksiin ei tule vastausta. Kun todella olet valmis hankkiutumaan eroon demoneistasi ja valmis heittämään pois marttyyrin viitan, prosessi voi alkaa. Identiteettisi tulee murentua ja uhrin kadota. Tämä tapahtuu joskus yllättävien tapahtumaketjujen kautta. Kun uhrin näkökulma on poistunut, ja tilalle on astunut nöyryys Luojan suunnitelmaa kohtaan, alkaa sielusi nousta pintaan. Nöyryyden, omien väärien tekojen tunnustamisen, niistä parantumisen, kiitollisuuden ja rukouksen kautta rakentuu uusi identiteettisi. Tämä uusi ihminen katsoo maailmaa lapsen silmin, ympärillään olevasta kauneudesta iloiten ja muissa ihmisissä heidän sisäisen lapsensa nähden. 

Kun olet kulkenut tien läpi rikkoutumisen ja eheytymisen, et enää voi tuomita kanssakulkijoita. Silloin sisimpääsi saapuu lahjana ymmärrys siitä, että jokaisella meistä on tai on ainakin ollut omat demonimme. Ne toteuttavat tehtäväänsä, joka on niille ylhäältä asetettu. Ja ne toteuttavat sitä häikäilemättömillä valheen verkoilla kalastaen, usein lähellä olevia ihmisiä välineinään käyttäen. Ethän siis voi tuomita ihmistä, joka ei ole vielä uskaltanut kohdata omia oppiläksyjään, sillä olet joskus ollut itse samassa tilanteessa? Kipuillut ikävien tunteiden kanssa päivästä toiseen, ymmärtämättä että kaikki lähtee avautumaan vasta siitä hetkestä, kun et enää pakene eteesi asetettuja vaikeitakin tehtäviä.

Jumalamme puhdas Pyhä Henki kutsuu meitä jokaista juuri tähän työhön. Polkaisemaan sivuun rakentamamme persoonan, joka touhuaa täällä maan päällä kaikenmoista turhaa. Kaiken sen surun ja loukkaantumisen alta paljastuu lopulta rakkaus. Kattava ymmärrys siitä, että et ole milloinkaan ollut yksin, saati erillinen Luojastasi. Hän seuraa sinua kaiken aikaa, tuntee sisimpäsi ja on punonut elämäsi langan. Tuo ymmärrys täyttää suurimmatkin turvallisuuden tarpeemme!

Jeesuksen opetukset kertovat tästä ylimaallisesta kauneudesta lisää, suosittelen kaikkia teitä lukemaan Uutta Testamenttia. Raamattu voi alkuun olla vaikeaselkoinen, ja onkin sanottu, ettei sitä ihminen yksinään voisi milloinkaan ymmärtääkään. Voit aina pyytää Pyhää Henkeä avustamaan luetun ymmärtämisessä, niin minäkin teen. Tekstit avautuvat kyllä meille jokaiselle sitä mukaan kun olemme valmiita kullekin opetukselle. Raamatusta löydät myös muistutuksena jo aiemmin elämässäsi johdatuksen kautta oppimiasi asioita ja saat vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. Kannattaa kokeilla.

Voit toki valita eri reitin ja kulkea pimeämpää polkua. Se tie on yleensä pelkurin tie, sillä pelko on aina läsnä siellä, missä ei suostuta hyväksymään ja vastaanottamaan Jumalan pyyteetöntä rakkautta ihmistä kohtaan. Siellä tiellä turvaudutaan ihmisluonnolle tuttuihin tunteisiin ja pysytään katkerina. Kun pidät kiinni katkeruuden ja tuomitsemisen tunteista, pidät itseäsi parempana kuin muita. Viet samalla Jumalalta päätäntä- ja toimintavallan elämääsi koskien. Silloin kun vaikkapa tuomitset ja kostat sinua kohtaan väärin tehneelle ihmiselle, et luota Luojaasi. Ainoastaan Hän kykenisi antamaan meistä jokaiselle parhaimman oppiläksyn tilanteeseemme nähden, koska tuntee kaikki puutteemme ja kipukohtamme. 

Itse sain juuri muistutuksen tästä aiheesta. Olin viikkoja kestäneessä tilanteessa, jossa epämieltymykseni erästä uutta tuttavuutta kohtaan kasvoi kasvamistaan. En tuntenut oloani hänen seurassaan arvostetuksi, en nähdyksi, enkä kuulluksi. Minulla ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja olla näkemättä tätä henkilöä ja päivä päivältä tilanne sekä saamani kohtelu huononi. En ole luonteeltani kärkäs ihminen, joten en useinkaan osaa suoraan vastata samalla mitalla mikäli minulle puhutaan ilkeästi. Otan vastaan mitä tulee ja murehdin asioita sitten myöhemmin yksikseni.  Jossain vaiheessa tämä käynnissä oleva tilanne kuitenkin sai minut ihmettelemään, että mahtaako itselläni olla lainkaan itsekunnioitusta? Sillä eihän kenenkään kuulu sietää henkistä kaltoinkohtelua, näin olen aina asian nähnyt. Ja nyt olinkin tilanteessa, jossa minua itseäni kohdeltiin huonosti. Kuinka mennä asiassa eteenpäin toista osapuolta turhaan loukkaamatta ja itseään arvostaen? 

Lopulta tein päätöksen, että seuraavalla kerralla tämän ihmisen tavatessani aion sanoa suorat sanat. Kertoa hänelle, kuinka tunnen vahvasti ettei hän minusta pidä, ja että siitä huolimatta aikuisten ihmisten välillä tällainen toisen avoin lyttääminen ei ole mielestäni lainkaan hyväksyttävää toimintaa. Olin valmistautunut seisomaan tanakasti omilla jaloillani ja sanoittamaan tunteeni tälle vastapuolelle, kun taas jälleen saisin häneltä totutusti lokaa niskaani. Sitä hetkeä ei kuitenkaan milloinkaan tullut.

Kohtaamisemme sujui kummallisella tavalla, tämä ihminen joutui ensimmäistä kertaa nöyrtymään itse ulkoisen paineen alla ja pyytämään minulta monesti apua tuon yhteisen aikamme aikana. Kuulin hänen suustaan myös sanan “kiitos” monta kertaa. Ensimmäistä kertaa! Minun ei tarvinnutkaan tehdä mitään puolustaakseni itseäni, vaan Luoja hoiti asian niin, että sain vain olla oma auttavainen itseni ja osoittaa ystävällisen luonteeni todeksi, kun tämä ihminen oli vihdoin sellaisessa tilanteessa jossa tarvitsi aidosti apuani. Käyttäydyin hänen kanssaan rauhallisesti ja nöyrästi, itseäni korottamatta. 

Tämän päivän jälkeen yhteiseloni tuon ihmisen kanssa on sujunut moitteettomasti. Hän sai opetuksen hyvän kautta, eikä minun tarvinnut laittaa tikkua ristiin asian suhteen. Olisin toki voinut lähteä mustamaalaamaan tuota ihmistä kaikille muille, puhumaan ilkeästi hänelle itselleen tai pahempaakin. Monet meistä puolustavat itseään hyvinkin nopeasti ja antamalla tuplasti takaisin sen negatiivisuuden, mitä ovat alkuun joltakulta saaneet. Tämä johtaa ainoastaan ikävään kierteeseen eikä useinkaan auta kumpaakaan osapuolta kasvamaan positiivisempaan suuntaan. Kun ihminen kostaa tai antaa toiselle opetuksen, on mukana aina puolueellisuutta. Ja loukkaantumisia. Ja lisää katkeruutta ihmisten välillä. Mutta silloin kun antaa Taivaan Isän sai hoitaa asian, jokainen saa todella tarkasti ansionsa mukaan. Tällöin on aina myös mahdollisuus pitää itsensä vapaana negatiivisista energioista ja kehittyä henkisesti.

Tämän kokemuksen myötä sain myös uusia ajatuspolkuja koskien itsearvostusta. Usein näemme itsemme ja oman kuvamme käyttäen lähellä olevia ihmisiä peileinä. Jos puolisosi ajattelee sinun olevan lapsellinen ja tuo sen usein ilmi, voit lopulta luulla olevasi lapsellinen, vaikka totuus olisikin tästä kaukana. Aloin itsekin miettimään huonoa kohtelua saadessani, että olenko todella niin arvoton ihminen, että jollain tasolla ansaitsen tämän? Onhan tuon toisen, minua kohtaan ilkeän tyypin, oltava jollain tavalla itseäni parempi? Kun eihän se muuten voisi minua näin lytätä ja julkisesti aliarvostaa? 

Mutta kyllähän ihminen voi. Jokainen meistä voi ja joskus onkin ollut pahansuopa toista kohtaan. Yleensä kyse on siitä, että ikävästi toimiva ihminen purkaa negatiivista sisäistä oloaan ympärilleen. Lapselliseksi haukkuva pelkää itse olevansa lapsellinen, ja pyrkii tämän vuoksi pääsemään aiheessa niskan päälle. Pelkotilat ovat muuten usein demonisten vaikutteiden vaikeuttamia – demonit voimaantuvat pelosta ja siksi viihtyvät sellaisen energiavärähtelyn lähellä. Ainoa, mihin voimme vaikuttaa, on se, kuinka itse reagoimme näissä tilanteissa. Ainoastaan sisäistä tutustumistyötä tekemällä kykenet näkemään oman kuvasi ilman peilejä. Kun tunnet itsesi, muiden ihmisten sanat saatii demonien vaikutusyritykset eivät kykene horjuttamaan itsekunnioitustasi.

Kun itse aiemmin painin pimeyden voimien kanssa ja yritin voittaa sielutason pelkojani, jaoin kokemukseni toiselle vanhemmistani. Hänen viisaat sanansa auttoivat minua silloin ja auttavat edelleen tänä päivänä, kun pohdin kaikkeutta ja sen monimuotoisuutta. Hän lausui näin: 

“Älä turhaan pelkää, eihän ne olennot ole sinun luomiasi.” 

Ja niinpä, niinhän se menee! En minä ole luonut ihmistä saati demonia. Ne on jonkun muun tekosia, enkä ole niistä vastuussa. Antaa muiden olla ja tehdä omiaan tehtäviään. Kaikilla niilläkin on tarkoitus, vaikka ei sitä itse tässä hetkessä ymmärtäisikään. Pelko demoneista on turhaa, loukkaantuminen muille ihmisille on turhaa. Ei sinunkaan tarvitse kenellekään todistaa mitään, ainoastaan löytää itsesi ja häätää ympäriltä pois ylimääräiset negatiiviset tyypit. Sillä ethän sinä tarvitse niitä sinua opettamaan, jos olet jo läksysi oppinut?