Itselleni selvisi mielenkiintoisia asioita minuudesta ja energioista keskittymiskykyni kääntyessä sisäänpäin. Aiemmin olin luovuttanut suurimman osan voimavaroistani muiden käyttöön työn ja ystävyyssuhteiden kautta. Nyt, kun arjesta oli sellaiset karsittu pitkälti pois, kykenin näkemään itseni erilaisessa valossa. Samaan aikaan kun kuorin pois opittuja kerroksia ja sitä myötä identiteetin osia, osasin arvostaa omaa luonnollista olemassaoloani enemmän. Tajusin, että aiemmin elämässä tuntemani arvostus itseäni kohtaan oli rakentunut ulkoisiin odotuksiin vastaten. Näin oman arvoni rakentuneen ammatillisen osaamisen, sosiaalisten taitojen, varallisuuden ja jopa kaveripiirin suosion varaan. Mitä jää jäljelle, kun nämä karsitaan?
Myös ulkonäkö oli olennainen osa kyseistä palettia. Tämä on omituisen normaalia yhteiskunnassa, jossa kauneusihanteet muuttuvat ja ihmiset pyrkivät pysymään aallonharjalla. Yksi osa aidon sisimpäni löytämistä oli tutustua luonnolliseen ulkonäkööni. Tämä prosessi oli todella mielenkiintoinen ja vaati pitkäjänteisyyttä, olinhan kuitenkin teini-ajoista saakka meikannut lähes päivittäin, sekä värjännyt ja leikannut hiuksiani monta kertaa vuodessa. Pohdin ensin ajatuksen tasolla meikkaamisen vähentämistä ja lopulta olisin halunnut luopua siitä kokonaan. Tavoista on kuitenkin vaikea päästä eroon. Joka kerta kun koitti joku arjesta poikkeava meno, koin kiusausta ehostaa “edes vähän”. Ja näin teinkin, kunnes koin yhden arkipäivän ihmeistä – kaikki meikkini jäivät sattumuksien kautta eräälle laivareissulle. En milloinkaan saanut niitä takaisin, yritin kyllä.
Tämä oli itselleni hyvin selkeä merkki siitä, että nyt olisi todella aika luopua tästä turhuudesta. Olinhan sisimmässäni yrittänyt ja toivonut sitä jo pitkään. Vaihtoehtona oli toki ostaa uusia meikkejä menetettyjen tilalle, ja lähipiirini ihmetteli ääneen miksi en niin tee. Itselleni kyse ei ollut esimerkiksi rahan vähyydestä, vaan siitä, että hiljaisesti hyväksyin eteeni asetetun muutoksen. Suurempi johdatus oli pakottanut minut luopumaan omistuksistani, aivan kuten viime tekstissä kerroin meille joskus tapahtuvan. Kun meikkejä ei enää ollut, rutiinien muuttaminen tapahtui automaattisesti. Yksi ajankäytön, suunnittelun ja rahanmenon kohde taas vähemmän. Kuinka vapauttavaa!
Tajusin myös, että hiukseni olivat 15 vuoden ajan olleet epäluonnolliset. Perustelin aiemmin jatkuvan värjäämisen, leikkaamisen ja muotoilun itselleni eri tavoin. Pääasiallisena syynä pidin sitä, ettei luonnollinen hiusteni väri sopinut minulle. Koin, etteivät luonnontilassa olevat hiukseni kuvastaneet minua ja ne eivät siis olisi näyttäneet minua muille sellaisena tyyppinä ketä tunsin olevani. Ja näin se toki menikin. Kun värjäsin hiukseni esimerkiksi luonnollisesta vaaleasta mustaksi, muokkasin omaa persoonaani sopivaksi tiettyyn muottiin.
Luulin todella vuosia, että se ulkoinen kehoni muokkaus vastasi aina sitä ketä olin sisäisesti. Halusin olla räväkkä, kohahduttava, ehkä vähän erilainen kuin muut. Luulin väärin. Se vastasi sitä persoonaa, jonka minä olin odotusten ja omien kiinnostuksen kohteiden mukaan luonut sieluni ympärille, ja jonka halusin maailmalle näyttää.
Kun hiukseni ajan mittaan kasvoivat ulos aiemmasta tummasta hiusväristä, pitenivät pitenemistään, paksuuntuivat ja voivat hyvin, sitä enemmän tunsin itseni itsekseni. Sinä hetkenä, kun tiedostin olevani täysin luonnollisessa tilassa, pidin näkemästäni huomattavasti enemmän kuin koskaan olisin voinut kuvitella. Omat hiukseni aidosti sopivat minulle, siis mitä ihmettä? Poistin myös kaikki lävistykseni, jotka olivat olleet osa identiteettiäni vuosikausia. Tämä kaikki tuotti ennenkuulumatonta hyvää oloa. Aivan kuin olisin huutanut itselleni ja samalla muulle maailmalle: “Tässä mä nyt vihdoin olen!”
Myönnettävä on, että kun näitä muutoksia itselleni tapahtui, en täysin tiennyt mistä on kyse. En voinut arvata, kuinka suuri vaikutus ajankäytön hallinnalla ja luonnollisen olemukseni löytämisellä olisi tulevaisuuteeni. Oppiläksyjä asetettiin eteeni ja sisäinen ääneni kehotti tarttumaan niihin. Tällaista hyppyä tuntemattomaan olisi ollut mahdotonta tehdä, mikäli arkeni ei olisi ollut muuttunut niin radikaalisti aiemmasta. Tämän jakson aikana itselleni selkeni se, mitä oikeastaan haluan. Kaipuuni oli olla luonnollinen oma itseni ja sen myötä esimerkiksi myös tehdä sellaista työtä, jossa tämä on mahdollista. Arvomaailman selkeytyessä polkuni sulki pois sellaiset uravaihtoehdot, jotka olisivat vaatineet itseni muokkaamista ulkoisesti tai sisäisesti.
Toki edelleen pidän huolta ulkonäöstäni ja tiettyinä hetkinä päätän käyttää enemmän aikaa ulkonäkööni. Ehostaminen on myös palannut elämääni takaisin sen myötä kun sain meikkejä lahjaksi. Aiemmasta poiketen nyt kuitenkin tiedostan miksi milloinkin meikkaan. Yleensä kyse on juhlista ja pynttäytymisestä erityisiin tilanteisiin. En enää koe meikin korottavan itsetuntoani, se ei muutu suuntaan tai toiseen oli ripsiväriä ripsissä tai ei. Monesti kuulee sanottavan, että naiset meikkaavat itsensä vuoksi. Asia on juuri näin, mutta ehostamisen tarkoitus ei mielestäni tulisi olla oman arvon peilaaminen ympäristöstä tuleviin odotuksiin, palautteisiin, kommentteihin, katseisiin tai oletettuihin mielipiteisiin, vaan ennemminkin kauniin jalokivikruunun asettaminen entuudestaan vakaalle itsetunnolle.
Annoin runsaasti aikaa luonnolliselle olemukselleni tulla esiin ennen esimerkiksi uuden työpaikan hankintaa. Tämä omaan itseeni keskittyminen nosti esiin monia valheellisia käsityksiä ja toimintoja, joita olin elämäni aikana ajatellut ja tehnyt. Sellaisia, jotka oikeastaan toimivat omaa arvomaailmaani vastaan ja samalla tietenkin olivat rikkoneet sisintäni. Mitä enemmän työstettäviä asioita nousi pintaan, sitä omituisemmalta koko homma tuntui. Mietin todella, kuka oikeasti edes olen, jos en kerran ole sellainen kuin aiemmin olin luullut. Yhä enemmän selkeni muiden ihmisten vaikutus omaan elämään. Ulkoiset odotukset olivat saaneet myötäilevän ja konflikteja karttavan luonteeni myötä minut muuntumaan niiden mukaisiksi. Olin ottanut ulkoa tulevia uskomuksia, käsitteitä, tulevaisuuden suunnitelmia ja unelmia omikseni.
Yhä selkeämmäksi kävi se, että ajatuksiini ja mielialaani vaikuttaa myös muut energiat kuin muista ihmisistä kantautuvat vaikutukset. Hyvänä esimerkkinä toimii musiikki. Olin aiemmin lähes koko elämäni tykännyt raskaasta metallimusiikista ja kuunnellut sitä paljon. Nyt, kun yritin kuunnella sellaisia kappaleita joita ennen arvostin, en kyennytkään. Sellainen kappale, josta ennen koin saavani voimaa, tuntuikin pahalta. Aivan kuin musiikin energia olisi ollut eri taajuudella omastani, yrittäen vaikuttaa minuun negatiivisesti. Energioiden välinen törmäys saattoi tuntua kehossani etovana tunteena.
Lähdin kiinnittämään enemmän huomiota tällaisten kappaleiden sanomaan ja suurena yllätyksenä tuli se, kuinka synkkiä aiheita niissä oikeasti käsiteltiin. Tämä koskee siis lähes kaikkia valtavirran genrejä ja artisteja koko musiikkibisneksessä, kyse ei ole ainoastaan rockista. Olin aiemmin laulanut biisien mukana ja tajunnut sanat, mutta sanojen ja sointujen taustalla liikkuvaa energiaa en ollut havainnut. Ehkä olin ollut samalla matalammalla energiatasolla aiemmin, joten en ollut huomannut tuota vaikutusta. Nyt asia oli täysin toisin, kun oma energiani oli korkeampi luonnollisuudessa piilevän avaimen löytymisen vuoksi.
Voisi sanoa, että havainnointikykyni energeettiselle maailmalle avautui. Aloin intuitiivisesti karsastamaan myös esimerkiksi lihan syöntiä, tupakkaa ja alkoholia. Myöhemmin asioita selvittäessäni ymmärsin, että muun muassa nämä kolme asiaa laskevat ihmisen energiatasoja matalammalle värähtelylle. Yksi silmiä avaava hetki oli, kun broilerinlihaa paistinpannulla paistaessani näin siitä nousevan höyryn seassa energiapallon. Energia oli mustan väristä. Tällaisia visuaalisia kokemuksia en ollut aiemmin saanut, lukuun ottamatta niitä muutamia yliluonnollisia tapahtumia joita olen käsitellyt aiemmissa teksteissäni.
Mitä herkempi ja luonnollisemmassa tilassa olin, sitä vahvemmin tunsin omasta värähtelytasostani poikkeavat energiat. Tällainen ymmärrys, kun se tulee todeksi ja alkaa koskemaan kaikkea ympärillä olevaa, on järisyttävää. Se näyttää sekä sisäisen että ympärillä olevan maailman täysin erilaisena kuin aiemmin. Muutos ja kehitys ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, siihen pitää kasvaa. Herkistymisen opettelu on monille pitkä prosessi ja vaatii todellista itsensä tuntemista.
Kun energeettinen maailma avautuu, oikeastaan minkään tekeminen tiedostamatta ei ole enää mahdollista. Et enää kykene katsomaan ja kokemaan televisio-ohjelmaa ainoastaan viihteenä, mikäli sen taustalla vaikuttava energia, yleensä aina synkkä sellainen, on havaittavissa. Voin toki edelleen katsoa telkkaria ja syödä esimerkiksi lihaa, ja syönkin, mutta se vaatii itseltäni oman energian ja intuition kuuntelematta jättämistä.
Joillekin ihmisille energeettinen maailma ei milloinkaan näyttäydy visuaalisena, mutta sen kyllä tuntee intuitiivisesti. On eri asia, tajuaako tuntemuksen, sen lähteen ja vaikutukset itseensä. Jos vaikka katsot kauhuelokuvaa ja pelkäät tämän vuoksi, pelon energia siirtyy elokuvasta sinuun. Otat sen omaksesi ja annat sille luvan vaikuttaa. Mitä lähempänä energian värähtelytasoa olet itse, sitä heikommin vaikutus ilmenee.
Mikäli haluat tutustua energioihin, kannattaa matka aloittaa omasta itsestäsi. Voit tarkastella millaisia tunteita käyt läpi missäkin tilanteissa. Jos aidosti haluat tämän maailman avautuvan selkeämmin, niin kyllä käy luonnostaan ilman poppakonsteja heti kun olet siihen valmis. Kärsivällisyys ja henkistä työtä pelkäämätön asenne ovat avaimia tälle tielle.
Jotkut ihmiset työskentelevät energioiden parissa ja erilaiset energiahoitomuodot ovat kasvattaneet suosiotaan. Niissä hoitaja auttaa hoidettavaa energeettisellä tasolla, pyrkimyksenä on siis puhdistaa hoidettavan omia energioita, poistaa kertyneitä tukoksia ja parantaa energian luonnollista virtausta. On huomioitavaa, että jos menet hoidettavaksi, altistat itsesi ulkopuoliselle värähtelylle. Annat hoitomuodon energialle, sekä joissain tapauksissa myös hoitajan omalle energialle, luvan kulkeutua kehoosi ja tehdä työtään. Silloin kun itsensä altistaa ulkopuoliselle vaikutukselle erityisesti vielä luvan kanssa, riskitekijöitä on aina olemassa. Tämän sain kokea itse kantapään kautta.
Vastaa