Tämän Efesolaiskirjeen (6: 14-17) kohdan olen lukenut Raamatusta jo aikoinani, mutta vasta nyt minulle on alettu opettamaan sitä kirjaimellisesti. Kohta kohdalta Herra on pääosin unissa tai näkyjen kautta minulle kertonut, kuinka eri osaset toimivat symbioosissa. Jos joku näistä haarniskan paloista ei ole kohdallaan, kokonaisuus ei toimi kuten kuuluu.
Jumala on antanut meille tiedon, että taistelumme ei ole ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja vastaan. Hän on antanut myös täyden haarniskan, jolla voimme suojautua pimeiltä voimilta. Täydessä taisteluvarustuksessa käytät:
- PELASTUKSEN KYPÄRÄÄ
- VANHURSKAUDEN HAARNISKAA eli oikeudenmukaisuutta
- USKON KILPEÄ
- HENGEN MIEKKAA eli Jumalan sanaa (minulla tämä toimii ristin visualisoimisena, koska tiedän mitä Raamattu sisältää enkä tuolloin tarvitse aina lausuttuja sanoja. Lisää kokemuksestani miekan heiluttelusta löytyy tekstistä ”Ristin todellinen voima”)
- TOTUUDEN VYÖTÄ
- JALKINEINA RAUHAN EVANKELIUMIA, eli alttius julistaa evankeliumia
Näistä eri palapelin paloista olen saanut oppia tässä kuukausien kuluessa. Oikeudenmukaisuutta ja evankeliumin julistusta olen harjoittanut arkielämässäni. Pitää muistaa, että työmme Jumalan rakkauden sotureina ei pääty missään tilanteessa. Sinulla tulee aina olla rohkeus pysäyttää ihmiset, kun he toimivat moraalisesti väärin. Sinulla tulisi myös aina olla rohkeutta kertoa evankeliumista, kun sellainen mahdollisuus annetaan eteesi.
Monesti on helpompi olla puuttumatta ihmisten toimiin ja vain myötäillä menossa mukana. Antaa kaikkien tehdä omat ratkaisunsa. Niinhän me kaikki teemmekin omat valintamme, mutta nopeasti tulemme sokeiksi sille viivalle joka on vedetty oikean ja väärän väliin. Ei ole olemassa valkoisia valheita. Ei ole olemassa hyvää syntiä. Valhe on aina valhe, synti on aina synti.
Luojan luomat moraalimääreet ovat todellisia ja jos ihminen rikkoo niitä, se tuottaa vain huonoa oloa ja johtaa ikäviin asioihin. Silloinhan todellista lähimmäisen rakkautta on havahduttaa väärintekijä ja varoittaa tekemästä huonoja valintoja?
Osan taisteluvarustuksen opeista olen saanut profetiaalisista näkyinä. Eräs niistä, joka koski pelastuksen kypärää, tuotiin minulle maaliskuussa 2022. En ollut tuolloin pitkään aikaan miettinyt koko taisteluvarustusta. Siksi tämä uni totisesti jäi mieleen ja vielä erittäin tarkasti. Tarkkuutensa ja todentuntuisuutensa vuoksi koen sen todella merkityksellisenä ja myös profetiaalisena. Uneni meni näin:
Olin pukeutunut valkoiseen avaruuspukumaiseen haalariin. Päässäni minulla oli valkoinen avomallinen kiiltävä kypärä.
Vastaani käveli noitamainen nainen ja tunnelma oli uhkaava. Nainen muuttui kolmeksi sudeksi. Kypäräni antoi minulle sisäistä voimaa ja toimi voimistavan aseen tavoin. Nostin käteni susia vastaan ja ne hajosivat edessäni tomuksi.
Selätin vastustajan helposti ja oloni tuntui voimakkaalta. Voittamattomalta.
Äkisti sain kutsun juhlalliseen kokoontumiseen. Osasin lentää jonkinlaisen reppumaisen laitteen tavoin, joka kuului asuuni. Lensin sen avulla ihmisjoukon luo.
Joukossa oli kymmeniä ihmisiä, jotka olivat pukeutuneet samoin kuin minä. Heillä oli samat aseet käytössään eli kypärä, puku ja reppu. Useimmat heistä olivat vanhoja miehiä, kenraalin tai muun ylemmän komentajan oloisia.
Jokainen kulki jonossa vuorollaan likaisen vanerisen laatikon ohi ja laittoi kypäränsä laatikkoon. Tuota laatikkoa piteli tunnistamaton hahmo.
Kun tuli minun vuoroni, en halunnut luopua kypärästäni sillä tajusin sen olevan se, mikä minulle taisteluvoiman antaa. Esitin laittavani kypärän laatikkoon, mutta pidin sen kuitenkin itselläni, hiukan piilotellen.
Koko joukkomme seisoi sitten hopeisen spiraalimaisen käytävän päällä, joka liikkui hitaasti kohti valtavaa kultaista putousta. Yksi kerrallaan kypärättömät toverini hävisivät virtaavan kullan sekaan, kadoten näkyvistä.
Jokainen odotti kultaan astumista innolla ja katse oli suunnattu sinne. Näin ja koin, että kaikki tunsivat itsensä ylpeiksi ja voittamattomaksi.
Vuoroni lähestyi. En kuitenkaan tuntenut yhtään iloa vaan pelkkää epäilystä. Puristin kypärääni sylissäni. Muiden katsellessa kaunista kultaputousta, tunsin itse tarvetta katsoa selkäni taakse kaukaisuuteen.
Käänsin pääni ja siellä näin valtavan suuren mustan ja uhkaavan vuoren piirtyvän näkyviin. Vuoren edessä oli ollut jokin peittävä verho tai harsokerros, jonka vuoksi sitä ei aiemmin voinut huomata. Nyt tuo illuusio pikkuhiljaa rakoili ja kauhistuttava musta synkkä vuori alkoi näkymään yhä selkeämmin.
Vuori oli kasautunut kaikenlaisista aseista, panssarivaunuista ja muusta sotaan liittyvistä synkistä asioista. Se uhkui synkkyyttä ja kuolemaa, ja kasvoi kasvamistaan.
Olin joukosta ainoa joka vuoren huomasi ja tajusin äkisti mistä oli kyse. Voittamaton joukkomme oli ylpeydestään ja voittamattomuuden tunteessaan luopunut aseistaan ja oli menossa kohti illuusiota kullanhohteesta. Olimme ylpistyneet ja luulimme olevamme turvassa.
Samaan aikaan vihollinen oli kasannut valtavan määrän kuolemaa ja sotaa valmiuteen.
Päähäni tuli tieto:
”Heti kun astumme kultaputoukseen, olemme tuhoon tuomitut. Asemäärä ja voima on niin suuri, että koko Eurooppa tuhoutuu välittömästi. Tuhosta voidaan yrittää syyttää Afganistania.”
Uni loppui ennen kuin itse ajauduin spiraalin liikkeestä kultaputouksen alle.
Tämä uni oli erittäin vaikuttava. Olin kauhusta kankeana kun heräsin. En pelännyt mitään, mutta kauhistelin juurikin tuota ihmisten sokeutta. Kuinka voimmekaan ylpistyä ja sulkea silmämme, heti kun näemme edessämme jotain kiiltävää!
Itselleni tuo sotaisa vuori ei merkannut mitään valtiota tai ihmisjoukkoa, tai ihmisten luomaa sotaa. Se merkitsi pimeiden henkivaltojen nousua verhon takana. Synti ja moraalinen vääryys kasvaa nyt kasvamistaan. Se verhotaan illuusion verhoon ja naamioidaan hyvyydeksi sekä rakkaudeksi. Tuota illuusiota ylläpitää suuri negatiivinen voima – ylpeys. PRIDE.
Pelastuksen kypärä on siis todellinen ase. Sitä kautta saamme aidon voimamme. Tuo voima näkee ja kokee totuuden, vaikka muut ympärillämme kulkisivat kohti kadotusta. Ainoastaan totuudessa elävät ihmiset näkevät totuuden. Ja se totuus on nykyihmisen silmissä raadollinen.
Kuinka ihminen voi siis kuulla totuuden äänen? Siitä kirjoitan seuraavaksi.
Vastaa