Aiemmassa tekstissäni kerroin kotiamme suojaavasta henkimaailman muurista, jonka olisi tarkoitus pitää negatiiviset olennot poissa tontiltamme. Mielenkiintoinen tapahtumaketju kävi tuon tekstin julkaisemisen jälkeen ja haluan sen teille jakaa. Opetuksena tarinalle – älä milloinkaan tuudittaudu turvallisuudentunteeseen. Pysy joka hetki valppaana!
Olen itse jo kuukausia ollut melko leppoisin mielin ja elellyt elämääni. Kohtaamiset henkimaailman kanssa ovat olleet suhteellisen vaivattomia ja olenkin olettanut, että kotimme ja oma henkilökohtainen suojaukseni toimivat hyvin. Vähänpä tiesin pimeyden voimien keinoista. Ne tekevät kaikkensa, mitään kaihtamatta, päästäkseen häiritsemään elämäämme.
Eräs lapsuudenystäväni saapui vierailulle muutamaksi yöksi minun ja mieheni luo. Maailmankuvamme ja näkemyksemme henkisistä asioista eroavat kuin yö ja päivä, tämän toki jo tiesin. Ystäväni pyrkii pohjaamaan kaikki päätöksensä rationaaliselle ajattelulle ja selittämään kaiken tutkittuun tieteeseen perustuen. Se olkoon hänen polkunsa, enkä siihen puutu. Tulemme toimeen ja olemme sydänystäviä eroistamme huolimatta.
Ystäväni vietti kotonamme leppoista aikaa ja pyysi jokaisena päivänä moneen otteeseen, melkein pinttyneeseen tahtiin, että joko minä tai mieheni pelaisimme hänen kanssaan erästä korttipeliä. Kyseessä on peli nimeltään ”Magic: The Gathering”. Pelissä jokaisella pelaajalla on oma korttipakkansa (yksi pakka sisältää suunnilleen 60 korttia) ja jokaisessa kortissa on määritelty erilainen taikahahmo ja hahmolle omat vahvuutensa. Kortissa voi olla esimerkiksi jonkinlainen tulitaikuutta käyttävä noita tai tietyn taidon omaava demonihahmo. Näillä sitten taistellaan toisten kortteja vastaan.
Itse en ole kyseistä peliä milloinkaan eläessäni pelannut ystäväni lukuisista pyynnöistä huolimatta, sillä en juuri välitä mistään peleistä. Omassa elämässäni on tarpeeksi kummallisuuksia jo ihan tarpeeksi, eivätkä pelimaailmat siksi kiinnosta. Mieheni sen sijaan omistaa nuoruus ajoiltaan pakan kyseisiä kortteja, mutta ei ole niitä vuosiin kaivanut esiin. Ystäväni toi mukanaan muutaman sata erilaista Magic-korttia, ja olisi innoissaan halunnut meistä peliseuraa. Koko hänen vierailunsa ajan kieltäydyimme kohteliaasti ja keksimme muuta tekemistä. Hän kyllä esitteli meille pakkojaan ja mieheni haki myös omat korttinsa yläkerran varastokaapista näytille. Peliä ei kuitenkaan missään vaiheessa aloitettu, Luojalle kiitos siitä.
Eräänä iltana tuon vierailun aikana keittiössämme alkoi tapahtumaan kummia. Ensin huomasin, ettei mikroaaltouunimme, hellamme tai liesituulettimemme enää toiminut. Ihmettelin asiaa ja mietin, että vika saattaisi olla sulakkeessa. Lietemme on pieni ja toimii siis normaalilla pistokkeella. Ystäväni ehdotti, jospa yrittäisin itse vaihtaa sulaketta, mutta kieltäydyin tästä. Sanoin, että odotetaan suosiolla seuraavaan aamuun jolloin mieheni voi hoitaa homman. Hän on opiskellut sähköoppia ja tietää tarkoin miten toimia.
Samana iltana, kun sähkössä ilmeni ongelmia, istuimme ystäväni kanssa keittiössämme ja juttelimme niitä näitä. Äkisti kuulin nurkasta erikoista rapinaa. Menin lähemmäs tutkimaan ja näin silmieni edessä kuinka joulun aikaan rakentamani piparkakkukirkko romahti sijoiltaan. Rakennelma luuhuistui ja kaatui selittämättömästi. Vielä tässä vaiheessa ajattelin, että sekä sulakeongelma että kirkon romahtaminen voisivat olla normaaleja sattumuksia, enkä ajatellut asiaa sen kummemmin.
Seuraavana aamuna herätessäni näin keittiön pöydällä mieheni rippiristin, joka on normaalisti aina hänen kaulassaan. Kysyin asiaa ja mieheni kertoi, että hänen herätessään yöllä töihin lähdön vuoksi ristinsä oli vain tipahtanut hänen kaulastaan. Yksi lenkki vahvassa kaulaketjussa oli pettänyt ja hän oli siksi jättänyt ristinsä kotiin talteen. Annoin välittömästi miehelleni uuden ketjun omasta koruvarastostani ja aarre saatiin jälleen kaulalle, omalle paikalleen.
Tämän jälkeen mieheni alkoi tutkimaan illalla ilmennyttä häiriötä sähköissä. Sulake ei näyttänyt siltä, että se olisi mennyt rikki. Hän käytti sähkömittari ja koitti selvittää, miksi yksi pistokkeista ei enää toiminut. Mieheni joutui monta kertaa katkaisemaan kaikki talon sähköt ja selvitystyössä kului aikaa. Koin koko ajan, että minun tulee muistuttaa häntä työturvallisuudesta. Normaalisti mieheni kyllä tietää mitä tekee, mutta jokin sisälläni kehotti minua varoittamaan häntä aina ennen sähkölaitteisiin tai pistokkeisiin koskemista. Lopulta, pitkän tutkimuksen jälkeen, hän tajusi sulakkeen olevan epäkuntoinen. Juuri kuten aluksi ajattelimmekin. Sulake ei kuitenkaan ollut mennyt normaalilla tavalla rikki, eikä epäkuntoa juuri ulospäin nähnyt. Kerrassaan kummallista. Mieheni sai lopulta kaiken toimimaan normaalisti ja asia hoidettiin.
Nopeasti tämän jälkeen mieheni huomasi sulakekaapin alla olevalla pöydällä murtuneen ja luuhistuneen hienon piparikirkkomme. Mieheni kysyi: ”Siis onko tämä eilen romahtanut, tämä kirkko?” ja näytti epäuskoiselta. ”Kyllä vaan, mielenkiintoinen ajoitus, kun sinunkin ristisi tippui juuri eilen”, vastasin ja katsoimme toisiamme merkitsevästi. Jotain oli meneillään… Ystäväni söi vieressämme aamupalaa, eikä kiinnittänyt tapahtumiin huomiota. Mutta me kiinnitimme.
Ystäväni lähti samana iltana kotiinsa. Tämän jälkeen juttelimme mieheni kanssa keittiössämme ja pohdimme kummallisia sattumuksia. Mieheni koki, että meneillään on häntä kohtaan henkilökohtaisesti tarkoitettu hyökkäys. Molemmille oli hyvin selvää, että kyse oli demonisissa voimista. Demonit toimivat kolmen sarjoissa ja tapahtumia on aina yleensä kolme erilaista, tai vaihtoehtoisesti sama asia toistuu kolmesti. Tässä tapauksessa invaasio sisälsi sähköongelmat (erittäin yleisiä demonisissa kohtaamisissa), kirkon luhistumisen ja rippiristin tippumisen. Melko pieniä ja harmittoman oloisia juttuja, eikö vaan?
Mieheni kuitenkin kertoi, että sulakeasiaa selvittäessään hän meinasi monta kertaa tehdä isoja virheitä. Hänen ”intuitionsa” koitti moneen otteeseen kehottaa häntä jättämään sähköt päälle laitteita tutkiessaan. Jossain vaiheessa hän meinasi jopa koskea suoraan pistokkeeseen virran edelleen kulkiessa. Tällaisia mokia hän ei milloinkaan tekisi, sillä tietää mikä vaara asiassa piilee. Nyt kuitenkin hänen omat ajatuksensa yrittivät näihin toimiin kehottaa!
Kerroin miehelleni, että juuri tällaista häirintää olen itse pahimmillani kokenut. Kyse ei välttämättä aina ole siitä, että näen fyysisesti pimeitä olentoja, vaan siitä, että ne tavallaan ylikirjoittavat oman sisäisen intuitioni ja syöttävät sen päälle valheellisia ajatuksia. Mieheni järkyttyi totisesti, sillä tällaisia todennettuja vaikutuskokemuksia hänelle ei ole aiemmin kertynyt. Jos hän olisi kuunnellut valhehenkeä, olisi hän saattanut jopa kuolla sähköiskun voimasta. Tämä oli todella vakavaa.
Mietimme mistä ja miksi tällainen hyökkäys oli juuri nyt rantautunut kotiimme, kohdistuen pääosin mieheeni. Luulimme suojauksemme olevan moitteeton. Käänsin katseeni sulakekaapin nurkkaan ja sanoin, että tuossa kohdassa suurin osa kummallisuuksista on ilmennyt. Kiinnitin katseeni kirkon raunioiden vieressä lepäävään pelikorttipakkaan… “Macig-kortit!“, huudahdin. Mieheni naama valahti kalpeaksi. Miten emme olleet tätä tajunneet aiemmin?
Macig tarkoittaa siis suomeksi taikuutta. Kortit vilisevät pimeitä olentoja ja hirviöitä. Peliin julkaistaan jatkuvasti uusia kortteja ja niitä olisi tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon. On mahdollista, että kortit sisältävät suoraa pimeää energiaa ja liitännäisiä henkiolentoja, jotka vahvistuvat itse korttimäärän kasvaessa. Mieheni 60 kortin pakka ei itsessään ollut tarpeeksi voimakas toimiakseen, mutta ystäväni mukana kotiimme kulkeutui satoja kortteja lisää. Energia oli tällöin kasvanut ja avannut portin demoneille. Mieheni on saattanut nuoruudessa pelatessaan saada kytköksen pimeään olentoon, joka nyt yritti päästä takaisin vaikuttaakseen hänen elämäänsä. Emme edes halua ajatella, mitä olisi tapahtunut mikäli olisimme pelanneet peliä. Kyse olisi saattanut olla jopa jonkinlaisesta spiritistisestä istunnosta, ja voinut saada aikaan paljon vakavampaa ja pitkäkestoisempaa harmia.
Kiitimme Luojaa siitä, että Hän suojeli meitä kaikessa voimassaan. Lisäksi olimme kiitollisia koko tapahtumaketjusta, sillä heräsimme monien nuorten harrastaminen pelien synkkään maailmaan. Miehenikin oli lapsena aloittanut korttiharrastuksensa suosituista. Pokemon-korteista. Niissähän hirviöt kuvataan söpöinä ja leppoisina! Olentoja voi pelissä ohjata ja omistaa. Tämän jälkeen monet siirtyvät esimerkiksi juuri Magic-kortteihin tai muihin peleihin. Nämä ovat vaatimustasoltaan kovempia, mutta myös hirviöt ja hahmot ovat todella paljon synkempiä. Näillä keinoin okkultismia ja pimeitä voimia syötetään jo hyvin nuorille ihmisille, lapsille, jotka eivät lainkaan ymmärrä minkä voimien kanssa ovat tekemisissä. Pelien pelaaminen sitouttaa ja addiktoi sielun ajan kanssa tuohon kamalaan maailmaan.
Omat oppiläksyni taistelukoulutuksessa paholaista vastaan eivät kuitenkaan jääneet tähän. Yön saapuessa siirryimme mieheni kanssa nukkumaan alakertaan olohuoneemme sohvalle. En meinannut millään saada unta, tunsin jonkin häiritsevän oloani. Ympärilläni tuntui negatiivista energiaa, mutta en saanut tuntemuksistani selkoa. Ummistin silmäni ja yritin karistaa epämukavuuden tunnetta. Äkisti näin selkeän kuvan edessäni: Maassa törrötti vinossa suuri ruostunut miekka. Koitin tarkentaa katsettani ja huomasin, ettei se ollutkaan varsinaisesti ase, vaan kellallaan oleva suuri metallinen risti. Aivan kuin joku olisi joskus törkännyt sen maahan ja ajan saatossa asento oli kallistunut sekä pinnoite rapistunut. Kuulin kehoituksen oikealla puolellani. Ääni sanoi: ”Nosta se, käytä sitä.”
Kuva haihtui edestäni ja jäin ihmettelemään. Tunnelma oli odottava, jotain tapahtuisi kohta. Ei mennyt kauaakaan, kun näin henkimaailman puolella muodostuvan vihreäreunaisen hahmon. Hahmo tuli lähemmäs ja muistutti noitaa. Tunnistin hyökkäyksen, olin kokenut näitä usein aiemminkin yöaikaan, mutta aina vain yläkerrassa makuuhuoneessa nukkuessani. Olin aiemmin saanut taisteltua erinäköiset lähestyvät hahmot pois tahdonvoimalla, käskyttämällä niitä kauemmas. Nyt, ennen kuin ehdin aloittaa tätä työtä, näin kuinka minun ja hahmon väliin alkoi muodostumaan ristikuvio. Risti oli minimaalisen pieni, mutta hyvin selkeä. Tajusin vain katselevani tapahtumaa sivustaseuraajana. Ristin hehku vahvistui ja noitamainen olento sen takana katosi kuin tuhka tuuleen.
Huokaisin jo helpotuksesta, mutta jo muutaman minuutin kuluttua seuraava olento lähestyi minua. Hahmo oli väritykseltään punainen ja ulkomuodoltaan peikkomainen. Nopeasti visualisoin väliimme ristin, keskitin katseeni siihen ja yritin vahvistaa risti hehkua. Mitä kirkkaammin risti loisti, sitä epäselvemmäksi peikko sen takana muuttui ja lopulta katosi… Sama toistui vielä kertaalleen, vaalean naishahmon kanssa. Ristin luominen lähelleni poisti välittömästi kaiken kuonan ympäriltäni! Kiitin Isää, Jeesusta ja Pyhää Henkeä tästä oppiläksystä.
Aamulla yöllisiä tapahtumia miettiessäni sen vasta tajusin, oli ollut Helluntai. Pyhän Hengen juhlaa vietettiin siis juuri tuona päivänä, kun minulle opetettiin ristin käyttöä aseena pahuutta vastaan. Uskomatonta! Näin Jumala toimii – odottamattomasti, mutta aina opettavasti. Raamatussa kehotetaan uskovia pukeutumaan taisteluhaarniskaan. Tästä yksi osa on taisteluaseeksi tarkoitettu hengen miekka. Tällä tarkoitetaan Jumalan Sanaa, Raamattua, jota lukemalla ja lausumalla voit karkottaa paholaisen. Kirjoitan lisää tuosta koko haarniskasta myöhemmin, aihe on laaja ja merkittävä osa hengellistä sotaa jota käymme.
Asiat alkoivat loksahdella paikoilleen. Mieheni Magic-pelikorttipakka on ollut aina tallessa makuuhuoneemme kaapissa. Pääasiassa juuri siellä olen kokenut yöllistä häirintää monenlaisilta ja ulkomuodoiltaan eriäviltä olennoilta. Olen sitä monesti ihmetellyt, mistä olennot tulevat ja miksi, enkä ole tajunnut tätä yhteyttä. Nyt yhteys oli selvä. Pelipaikan kortit on jaettu erivärisiin kategorioihin, joihin taikaolennot kuuluvat eri ominaisuuksiensa ja ”ulottuvuuksiensa” mukaisesti. Ihmekään, kun häiritsevät hahmot ovat olleet aina erivärisiä. Nyt, koko ystäväni vierailun ajan ja sen jälkeen, mieheni kortit ovat olleet kotimme alakerrassa. Ja siellä minua nyt lähestyttiin ensimmäistä kertaa. Kuvio alkoi olla harvinaisen selvä.
Kyseisenlaiset pelikortit sisältävät vähintään portin demonisille olennoille kulkea maailmaamme meitä häiritsemään. Magicia pelaava ystäväni oli sanojensa mukaan muutaman pelikerran jälkeen koukuttunut pelaamiseen. ”Sillä kerralla se oikeen kolahti, ja olen jatkanut pelaamista tähän päivään saakka”, on hän kommentoinut Magicia. Kuulostaapa epämääräiseltä. Monenlaiset yhteneväisyydet varsinaisiin okkultistisiin riitteihin (ja vaikkapa Tarot-kortteihin) ovat melkoisia. Sitouttaminen, tarkat säännöt, rituaalijärjestys, taikuus, hirviömäisten olentojen vallan hallintayritys, ihmisten energian käyttäminen polttoaineena…
Varoittakaa lapsianne ja katsokaa mitä nuoret puuhailevat. Salakavalat voimat ovat perässämme, jokaisessa ikäluokassa. Ymmärrän, ettei nuoriso hevillä korviaan lotkauta tällaisille kommenteille tai pahimmillaan kiinnostuvat aiheesta vain enemmän. Jos ei muu onnistu, rukoilkaa heille suojelusta. Rukous toimii aina.
”Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon.”
Vastaa